torstai 24. heinäkuuta 2014

Sosiaalisesta pääomasta hyvinvointia: Lisää yhteisöllisyyttä asumiseen

Uudenlaiset asumismuodot tuovat tehottomassa käytössä olevan sosiaalisen pääoman eli yhteisöllisyyden osaksi arkea. Etenkin seniorikansalaisten parissa yhteisöasuminen on erittäin suosittua. Toisaalta myös nuorten keskuudessa esimerkiksi soluasuminen on yleistynyt - johtuen sekä kustannussyistä että mieltymyksestä yhteisölliseen arkeen.

Kaarinassa aloitettu perhehoitokylä on erittäin kiinnostava toimintamalli. Rypäs perhekoteja takaa sen, että asukkaille tarjotaan riittävä määrä itsenäisyyttä, oma lähiyhteisö sekä kattava lähipalveluiden valikoima. Henkilökuntakin palkataan osaksi yhteisöä, asumaan ja elämään muiden mukana. Oikeastaan henkilökunta on väärä sana, koska "hoitaja ei ole yrittäjä eikä työsuhteessa, vaan hän tekee toimeksiantosopimuksen kaupungin kanssa ja hänelle maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorvaus". Perhehoitokylässä asukkaat eivät ole niin vahvasti asiakkaan roolissa, sillä he itsekin tuottavat "palveluita" eli auttavat naapureita arkiaskareissa. Toisen vahvuuksilla voi paikata toisen heikkouksia ja toisinpäin, eikä aina kaikkeen tarvita palkattua työvoimaa. Toisaalta ammattiapua on saatavilla ja kylän hoitajat toimivat eräänlaisina matalan kynnyksen kontaktipisteinä. Turvallisuudesta ei siis tarvitse tinkiä.

Yhteisölliset asumisratkaisut tarjoavat erinomaisen alustan myös teknologian hyödyntämiselle. Turvalattiat, kaatumissensorit, aktiivisuuden ja elintoimintojen monitorointi toimisivat taustalla, kun arjessa asukkaat voivat keskittyä normaaliin elämään. Sensoreiden ja mobiiliteknologian avulla ammattilaiset voisivat monitoroida isoakin potilasjoukkoa, koska ohjelmisto hälyttäisi aina poikkeuslukemien kohdalla. Siten heikkenevään vointiin voitaisiin reagoida, ehkä jo ennen sairauskohtausta. Näin hoitajat voisivat mittausrutiinien sijasta keskittää enemmän työaikaansa läsnäoloon ja keskusteluun.

Tämä on kelpo esimerkki siitä, miten teknologia voi palvella ihmistä ja hyvinvointia. Kaiken ytimessä on kuitenkin yhteisöllisyys - liian vähän käytetty, uusiutuva voimavaramme.

Ville

torstai 17. heinäkuuta 2014

Applen ja IBM:n liitto: HealthKit-data Watsonin pyöritettäväksi?

Tuore uutinen Applen ja IBM:n liitosta on merkittävä. Ensinnäkin se tuo Applen vahvemmin B2B-markkinoille ja IBM hyötyy Applen raikkaasta brändistä sekä mobiilipuolen dominoivasta asemasta, erityisesti tablettien alueella.

Uutisoinnissa on mainittu Applen hakevan IBM:stä erityisesti analytiikka- ja big data -osaamista. Hetkinen, mitä löytyy rivien välistä? Tai oikeastaan ei sinne välikköihin tarvitse edes katsoa. Applen tuleva HealthKit-terveysdatan hubi on erittäin kiinnostava kohde big data -analyysin näkökulmasta. Miljoonien käyttäjien terveys- ja hyvinvointidataa analysoitavana, osalta ehkä jopa potilas- ja geenitietoja saatavana. Tutkimuksen näkökulmasta hyvin houkutteleva skenaario, yksilön yksityisyydensuojan kannalta ei ehkä niinkään. Applella saattaa olla kiikarissa anonymisoidun datan jalostaminen tutkimusten käyttöön, joka voisi taata tasaisia rahavirtoja. Vaikka Apple ja IBM tuskin haluavat lähtökohtaisesti rikkoa käyttäjien yksityisyyttä, niin suosittelisin käyttäjien olevan tarkkoina siitä, mitä oikeuksia omien tietojensa käyttöön kannattaa antaa. Tieto voi valua esimerkiksi kolmansille osapuolille, vahingossa tai jopa tarkoituksella.

Mielenkiinnolla odotan, mitä tämä yhteistyö tuo mukanaan. Selvää on, että erityisesti terveyden alueella IBM:n keinoälystä voi olla paljon apua, erityisesti jos sille voidaan tarjota paljon laadukasta ja monimuotoista dataa. Se voi avata ymmärrystämme eri taudeista ja kehittää uusia hoitomuotoja. Edistysaskeleet eivät kuitenkaan saa tapahtua yksilöiden kustannuksella.

-Ville