torstai 24. heinäkuuta 2014

Sosiaalisesta pääomasta hyvinvointia: Lisää yhteisöllisyyttä asumiseen

Uudenlaiset asumismuodot tuovat tehottomassa käytössä olevan sosiaalisen pääoman eli yhteisöllisyyden osaksi arkea. Etenkin seniorikansalaisten parissa yhteisöasuminen on erittäin suosittua. Toisaalta myös nuorten keskuudessa esimerkiksi soluasuminen on yleistynyt - johtuen sekä kustannussyistä että mieltymyksestä yhteisölliseen arkeen.

Kaarinassa aloitettu perhehoitokylä on erittäin kiinnostava toimintamalli. Rypäs perhekoteja takaa sen, että asukkaille tarjotaan riittävä määrä itsenäisyyttä, oma lähiyhteisö sekä kattava lähipalveluiden valikoima. Henkilökuntakin palkataan osaksi yhteisöä, asumaan ja elämään muiden mukana. Oikeastaan henkilökunta on väärä sana, koska "hoitaja ei ole yrittäjä eikä työsuhteessa, vaan hän tekee toimeksiantosopimuksen kaupungin kanssa ja hänelle maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorvaus". Perhehoitokylässä asukkaat eivät ole niin vahvasti asiakkaan roolissa, sillä he itsekin tuottavat "palveluita" eli auttavat naapureita arkiaskareissa. Toisen vahvuuksilla voi paikata toisen heikkouksia ja toisinpäin, eikä aina kaikkeen tarvita palkattua työvoimaa. Toisaalta ammattiapua on saatavilla ja kylän hoitajat toimivat eräänlaisina matalan kynnyksen kontaktipisteinä. Turvallisuudesta ei siis tarvitse tinkiä.

Yhteisölliset asumisratkaisut tarjoavat erinomaisen alustan myös teknologian hyödyntämiselle. Turvalattiat, kaatumissensorit, aktiivisuuden ja elintoimintojen monitorointi toimisivat taustalla, kun arjessa asukkaat voivat keskittyä normaaliin elämään. Sensoreiden ja mobiiliteknologian avulla ammattilaiset voisivat monitoroida isoakin potilasjoukkoa, koska ohjelmisto hälyttäisi aina poikkeuslukemien kohdalla. Siten heikkenevään vointiin voitaisiin reagoida, ehkä jo ennen sairauskohtausta. Näin hoitajat voisivat mittausrutiinien sijasta keskittää enemmän työaikaansa läsnäoloon ja keskusteluun.

Tämä on kelpo esimerkki siitä, miten teknologia voi palvella ihmistä ja hyvinvointia. Kaiken ytimessä on kuitenkin yhteisöllisyys - liian vähän käytetty, uusiutuva voimavaramme.

Ville

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti